Ympäristö ja turvallisuus

Maailmanlaajuisesti noin 90 prosenttia tavaroista, kuten raaka-aineista, kuluttajahyödykkeistä, välttämättömistä elintarvikkeista ja energiasta, kuljetetaan meritse maapallon väestölle. Mikään muu kuljetusmuoto ei kykenisi kuljettamaan valtaosaa näistä tavaroista kuin laivat. Covid-19-pandemia todisti sekä kuljetusten tärkeän roolin että pandemiasta
aiheutuneet sosiaali-, terveys- ja talouskustannukset, kun ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkuminen vaikeutui suuresti.

Ilmapäästöt

Laivanomistajien on tullut raportoida laivojen polttoaineen kulutus, niistä aiheutuvat CO2-päästöt ja kuljetussuorite Europan komissiolle vuodesta 2018 alkaen EU:n asetuksen mukaisesti. IMO:n maailmanlaajuinen tietojenkeruujärjestelmä alkoi puolestaan 2019. Akkreditoitu, puolueeton todentaja varmentaa kummankin järjestelmän tietojen oikeellisuuden.

Finnlines liikennöi ekologisesti herkillä merialueilla, lähinnä päästöjen valvonta-alueilla, toisin sanoen Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, joissa polttoaineen rikkipitoisuusraja on MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti ollut 0,10 prosenttia vuodesta 2015 alkaen. Maailmanlaajuisesti rikkipitoisuusraja laski 3,5:stä 0,5 prosenttiin vuoden 2020 alussa. Finnlines on asentanut pakokaasujen pesujärjestelmiä
21 laivaan vuodesta 2015 alkaen ja jatkaa asennuksia kahteen jäljellä olevaan laivaan.

IMO on asettanut merenkulun kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeksi 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Polttoaineen kulutusta suhteessa kuljetettuihin lastitonneihin ja ajettuihin merimaileihin on tarkoitus vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Vertailuvuosi kaikille vähennystavoitteille on 2008. Euroopan komissio on nostanut riman vielä korkeammalle tavoitteellaan tehdä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Finnlines on optimoinut aikataulunsa ja reittinsä saavuttaakseen parhaimman mahdollisen täyttöasteen, mikä minimoi ympäristörasitetta kuljetettua lastiyksikköä kohden. Laivojen nopeutta, kuormaa ja trimmiä optimoidaan. Vedenalainen runko harjataan säännöllisesti avovesikautena,
jotta runkoon kiinnittyneet ja polttoaineen kulutusta lisäävät mikro-organismit saadaan poistettua.

Kaikissa laivoissa on energiatehokkuuden hallintasuunnitelma (Ship Energy Efficiency Management Plan), jonka tarkoituksena on tunnistaa energiansäästötoimia ja luoda toimintatapoja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Finnlines investoi monin tavoin vastuullisuuteen uusissa laivoissaan. Vihreä uudisrakennusohjelma käsittää pääkoneet, joissa polttoaineen ominaiskulutus on alhainen, aurinkopaneelit, suuritehoiset akkuyksiköt, ilmavoitelujärjestelmän ja maasähköyhteyden. Myös useisiin olemassa
oleviin ropax-laivoihin valmistellaan maasähköyhteyttä. Lisäksi tutkitaan vähittäistä siirtymistä hiilineutraaleihin ja uusiutuviin polttoaineisiin.

Vihreä siirtymä

Sekä maailmanlaajuisesti että Euroopan Unionissa keskustellaan lukuisista ehdotuksista, joilla hillitään ilmastonmuutosta. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi merenkulun on harkittava siirtymistä
vaihtoehtoisiin hiilineutraaleihin polttoaineisiin ja uusien teknologioiden käyttöön ottamista.

Euroopan komissio on hyväksynyt 55-valmiuspaketin, jossa
on kolme merenkulkua koskevaa ehdotusta.

• Komissio on hyväksynyt ehdotuksen merenkulun sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään, johon energiaintensiiviset teollisuusalat ja lentoliikenne ovat kuuluneet lähes 20 vuoden ajan. Järjestelmä koskisi vain vähintään 5000 GT:n laivojen CO2-päästöjä ja eri alat voisivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia keskenään. Yksi Suomen tärkeimmistä tavoitteista on hyväksytty ja jäävahvistetuille aluksille myönnettiin 5 prosentin vähennys CO2-päästöistä, koska ne rakenteensa vuoksi kuluttavat enemmän polttoainetta kuin muut alukset.
• Suunniteltu FuelEU Maritime -aloite asettaa enimmäisrajan laivojen käyttämän polttoaineen kasvihuonekaasupitoisuudelle. Matkustaja- ja konttialusten tulee käyttää maasähköä laiturissa, jolleivat ne voi osoittaa käyttävänsä nollapäästöistä tekniikkaa. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa maasähkön saatavuus 1.1.2030 mennessä.
• Energiaverodirektiivin tavoitteena on edistää puhtaita tekniikoita ja luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. EU suunnittelee polttoaineveron käyttöön ottamista 10 vuoden siirtymäajan kuluessa.

Merenkulun kansainvälinen kattojärjestö, International Chamber of Shipping, on syyskuussa 2021 ehdottanut IMO:lle hiiliveroa, jolla nopeutetaan sellaisten markkinoiden luomista, joilla nollapäästöinen merenkulku tulee mahdolliseksi.

Kunnianhimoiseen hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi voi olla välttämätöntä asentaa jo olemassa oleviin laivoihin uusia tankkeja ja koneita, jotta ne voivat ajaa uudentyyppisillä polttoaineilla. Nykyisillä tuotantomäärillä hiilineutraaleja polttoaineita ei kuitenkaan ole maailmanlaajuisesti riittävästi saatavilla.

Turvallisuus ja turvatoimet

Kaikki alukset ja alusten hoidosta vastaava maaorganisaatio on sertifioitu kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön, eli ISM-säännöstön, mukaisesti. Kaikki alukset ja satamarakenteet täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön vaatimukset.

Tekniikan kehittyminen, kuten digitalisaatio, integrointi ja automaatio, mahdollistaa ilkivaltaiset hyökkäykset laivojen ohjaus- ja hallintajärjestelmiin. Tästä syystä laivanomistajat ovat tunnistaneet kyberturvallisuustavoitteet, joilla on merkitystä laivan turvalliselle operoinnille.

Merenkulkuviranomaiset, luokituslaitokset ja sisäiset auditoijat tarkastavat laivoja säännöllisesti. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöllisesti sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia että yhteis-harjoituksiaviranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen, poliisin ja paikallisten
pelastuslaitosten, kanssa.

Säännölliset harjoitukset valmistavat yllättäviin tilanteisiin.

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeita onnettomuus-tilanteiden varalle. Satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Ympäristösertifiointi

ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä tarkastettiin maaorganisaatiossa ja laivoilla vuoden 2022 aikana ja auditoija myönsi uuden sertifikaatin. Sertifiointi käsittää kaikkien Finnlinesin lipun alla
liikennöivien laivojen hoidon ja miehityksen, ostotoiminnot, uudis-rakennukset sekä lasti- ja laivatoiminnot.

Sidosryhmät

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu- ja satamavaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, henkilöstö, satamaoperaattorit, luokituslaitos ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat.

Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä komiteoissa sekä ympäristö- ja turvallisuuskomiteoissa ja yhtiö tekee yhteistyötä merenkulun oppilaitosten ja tutkimuskeskusten kanssa. Yhtiö on mukana EU:n COMPLETE-lippulaivahankkeessa, jossa selvitetään keinoja vähentää laivojen mukanaan tuomien haitallisten vieraslajien leviämistä Itämerellä. Finnlines on ollut mukana Itämeren tilannetta reaaliajassa seuraavassa Alg@line-hankkeessa yli 20 vuoden ajan antamalla laivoistaan tilan tutkimuskäyttöön.

Lainsäädäntö

IMO ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. MARPOL 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteitä ja käymälävesiä sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää laivan rakentamiseen, hengenpelastusvarusteluun ja navigointiin liittyviä sääntöjä.

Yhtiön satamatoimintoja ohjaa kansallinen ja kansainvälinen
lainsäädäntö.

Laivojen turvallisen ja ympäristön kannalta asianmukaisen kierrätyksen varmistamiseksi IMO:ssa on hyväksytty ns. Hong Kongin sopimus, mutta sitä ei ole vielä ratifioitu. Tästä syystä EU on hyväksynyt laivojen kierrätystä ja vaarallisten aineiden, kuten elohopean, kadmiumin ja lyijyn, inventaariota koskevan säännöstön. Asiantuntijat ovat tunnistaneet laivojen varustuksessa ja järjestelmissä olevat vaaralliset aineet, joista on pidettävä inventaaria aluksen koko elinkaaren ajan.

Painolastivedet

Painolastivettä käytetään aluksen vakavuuden ja trimmin ylläpitämiseen, mutta sen mukana saattaa kulkeutua haitallisia lajeja, jotka syrjäyttävät alkuperäislajeja ja järkyttävät herkkää ekologiaa. IMO:n painolastivesi-sopimuksen mukaisesti laivoihin on asennettava käsittelylaitteistot siirtymäkauden aikana. Finnlines on saanut laitteistoasennukset päätökseen.

Muut ympäristönäkökohdat

Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on enintään 15 ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit. Pilssivettä siirretään myös maihin.

MARPOL-yleissopimus sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäte-veden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat sekä mustan että harmaan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot. Tavoitteena
on vähitellen vähentää ja lopettaa päästämästä edes käsiteltyä jätevettä Itämereen. Osa rahtilaivoista siirtää jo käsitellyt jätevedet maihin tekniikan tämän mahdollistaessa.

Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoyhtiöiden kanssa, jotta jätteet saadaan hyödynnettyä, käytettyä uudelleen tai kierrätettyä mahdollisimman tehokkaasti. Osasta jätteitä valmistetaan tuotteita tai materiaaleja, osa hyödynnetään energiana. Suurimmat jätejakeet ovat muovi, biojäte, lasi,
paperi, pahvi, puu ja metalli. Vaarallinen jäte erotellaan ja viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen.

Satamien ympäristöasiat

Satama- ja ahtaustoiminnot ovat tärkeä osa konsernin tehokkuutta ja tuotantoa. Finnsteve-yhtiöt ovat jatkaneet investointeja uudenaikaiseen kalustoon ja ajoneuvoihin, jotka vievät ympäristöohjelman uudelle tasolle. Uusien vetomestarien NOx-päästöt laskevat 96 prosenttia ja hiukkaset
97 prosenttia verrattuna aiempaan Tier 1-kalustoon. Uudet sähköautot ja minibussit ovat päästöttömiä.

Finnsteve-yhtiöillä on ISO 14 001 -standardin ja ISO 9001 -standardin mukaiset voimassaolevat sertifikaatit.

Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli 1 165 119 litraa vuonna 2022. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin toiminnot. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 3 prosenttia.