Ympäristö ja turvallisuus

Maailmanlaajuisesti noin 90 prosenttia tavaroista, kuten raaka-aineista, kuluttajahyödykkeistä, välttämättömistä elintarvikkeista ja energiasta, kuljetetaan meritse maapallon väestölle. Valtaosaa näistä tavaroista ei voitaisi kuljettaa millään muulla tavalla kuin laivoilla. Covid-19-pandemia todisti sekä kuljetusten tärkeän roolin että pandemiasta aiheutuneet sosiaali-, terveys- ja talouskustannukset, kun ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkuminen vaikeutui suuresti. Finnlinesilla on merkittävä rooli Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa ja yhteyksien ylläpitämisessä Eurooppaan. Yhdistetty matkustaja- ja rahdinkuljetus, ns. ropax-konsepti, mahdollistaa tehokkaasti vastuullisen matkailun, koska yksittäiseen matkailijaan kohdistuva hiilijalanjälki jää pieneksi. Myös täyttöaste pysyy korkeana kausivaihteluista huolimatta.

Vihreä siirtymä

Kesällä 2023 IMO päivitti kasvihuonekaasustrategiaansa ja nosti tavoitetasoa niin, että kansainvälinen merenkulku olisi vuoden 2050 tienoilla hiilineutraali. Tavoitteeseen sisältyy myös sitoutuminen hiilineutraalien tai lähes hiilineutraalien polttoaineiden käyttöönoton varmistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kuljetussuoritteeseen kohdistuvien CO2-päästöjen tulee vähentyä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaikkien tavoitelukujen vertailuvuosi on 2008. Tavoite on yhdenmukainen Euroopan komission pyrkimyksen kanssa tehdä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Sekä maailmanlaajuisesti että Euroopan Unionissa keskustellaan lukuisista ehdotuksista ja jo toteutuneista toimista, joilla hillitään ilmastonmuutosta. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi merenkulun on siirryttävä ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia polttoaineita ja uusia tekniikoita.

Euroopan komission suunnittelema kasvihuonekaasujen vähentämistä koskeva 55-valmiuspaketti sisältää seuraavat merenkulkua koskevat asiat:

• Merenkulku sisällytettiin vuoden 2024 alusta lähtien päästökauppajärjestelmään (ETS:ään), johon energiaintensiiviset teollisuusalat ja lentoliikenne ovat kuuluneet lähes 20 vuoden ajan. Järjestelmä koskee EU:n alueella liikennöivien bruttovetoisuudeltaan vähintään 5000 GT -alusten CO2-päästöjä. Meriliikenteessä otetaan porrastetusti käyttöön päästöoikeuksien palautusvelvollisuus. Laivayhtiöiden tulee palauttaa vuoden 2024 osalta päästöoikeudet 40 prosentille vuosittaisista päästöistä, 70 prosentille päästöistä vuoden 2025 osalta ja vuoden 2026 päästöistä ja siitä eteenpäin päästöoikeudet palautetaan täysimääräisesti. Jääluokitetuille aluksille voidaan hyödyntää 5 prosentin helpotus päästöoikeuksien palautuksesta, koska ne kuluttavat jäävahvisteisen rakenteensa vuoksi muita aluksia enemmän polttoainetta. Finnlinesin Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä liikennöivät ropax-alukset saavat vähentää päästönsä näiltä matkoilta ns. saaripoikkeuksen johdosta.

• FuelEU Maritime -sääntö tuli voimaan 1.1.2025. Se asettaa enimmäisrajan laivojen käyttämän polttoaineen kasvihuonekaasupitoisuudelle. Vuodesta 2025 alkaen laivoissa käytetyn polttoaineen kasvihuonekaasuintensiteetin tulee laskea 2 prosenttia, minkä jälkeen vähennysvaatimus kasvaa vähitellen joka viides vuosi. Tämän seurauksena laivayhtiöt velvoitetaan käyttämään lisääntyvin määrin vaihtoehtoisia polttoaineita. Vuodesta 2030 alkaen matkustaja- ja konttialusten tulee käyttää maasähköä laiturissa, jolleivat ne voi osoittaa käyttävänsä nollapäästöistä tekniikkaa.

• Energiaverodirektiivin uudistuksen tavoitteena on edistää puhtaita tekniikoita ja luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Keskustelu polttoaineveron käyttöön ottamisesta 10 vuoden siirtymäajan kuluessa jatkuu vielä EU:n elimissä.

Vuoden 2023 kasvihuonekaasustrategian mukaisesti IMO suunnittelee keskipitkän ajan toimenpiteitä vähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotettuja keinoja ovat:

• polttoainestandardin tekninen osa, joka säätelee meripolttoaineen kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämistä
• taloudellinen osa, joka määrittää kasvihuonekaasupäästöjen hintamekanismin.

Kun pääasiallisten keinojen vaikutusarviot ja lainsäädäntö ovat valmiit, valitut keinot hyväksytään vuonna 2026.
IMO:n ja EU:n tavoitteiden saavuttaminen ja sääntöjen mukaisesti toimiminen edellyttää, että laivayhtiöt parantavat laivojen energiatehokkuutta ja alkavat käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita. Joitakin vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten biopolttoaineita, voidaan käyttää nykyisissä laivamoottoreissa, mutta useimpien tulevaisuuden polttoaineiden käyttö edellyttää olemassa oleviin laivoihin teknisiä muutoksia. Tekninen valmius ei ole ainoa haaste, vaan myös polttoaineiden saatavuus ja sääntöjen luominen, erityisesti koskien turvallisuutta.

CO2-päästöt

Finnlines katsoo, että CO2-päästöjä on vähennettävä merimailia ja kuljetussuoritetta kohden, jotta täytetään uudet säännöt ja vastataan asiakkaiden kasvavaan kysyntään alhaisen hiili-intensiteetin kuljetuksista. Finnlines on investoinut monien vuosien ajan systemaattisesti laivastonsa energiatehokkuuden parantamiseen. Kehitystyö jatkuu päivittäisen työn ohella. Vanhempiin laivoihin on asennettu useita energiaa säästäviä tekniikoita ja uusia vaihtoehtoja tutkitaan. Uusimmissa laivoissa on hyödynnetty uusinta, modernia teknologiaa. On esimerkiksi valittu pääkoneet, joiden polttoaineen ominaiskulutus on alhainen ja laivoihin on asennettu suuritehoisia akkuyksiköitä ja ilmavoitelujärjestelmä. Lisäksi roro-laivoihin on asennettu aurinkopaneeleja ja ropax-laivoihin, myös vanhempiin ropaxeihin, maasähköyhteys. Finnlinesin laivastossa sähkö on ensimmäinen vaihtoehto korvata fossiiliset polttoaineet energialähteenä. Lisäksi tutkitaan vähittäistä siirtymistä hiilineutraaleihin ja uusiutuviin polttoaineisiin.

Teknisten sovellusten lisäksi energiatehokkuutta voidaan parantaa toiminnallisilla muutoksilla. Finnlines on optimoinut aikataulunsa ja reittinsä saavuttaakseen parhaimman mahdollisen täyttöasteen, mikä minimoi CO2-päästöjä kuljetettua lastiyksikköä kohden. Optimointia jatketaan edelleen läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jotta koko kuljetusketjun hiilijalanjälki pienenee. Sopeuttamalla laivastoa markkinoiden ja kuljetuskysynnän muutoksiin, voimme pitää yllä korkeaa täyttöastetta ja tarjota alhaisen hiili-intensiteetin kuljetuksia asiakkaille.

Kaikissa laivoissa on energiatehokkuuden hallintasuunnitelma (Ship Energy Efficiency Management Plan), jonka tarkoituksena on tunnistaa energiansäästötoimia ja luoda toimintatapoja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Laivanomistajien on tullut raportoida laivojen polttoaineen kulutus, niistä aiheutuvat CO2-päästöt ja kuljetussuorite Euroopan komissiolle vuodesta 2018 alkaen EU MRV -asetuksen mukaisesti. IMO:n maailmanlaajuinen tietojenkeruujärjestelmä alkoi puolestaan 2019. Akkreditoitu, puolueeton todentaja varmentaa kummankin järjestelmän tietojen oikeellisuuden.

Muut ympäristönäkökohdat

Finnlines tekee yhteistyötä jätehuoltoyhtiöiden kanssa, jotta jätteet saadaan hyödynnettyä, käytettyä uudelleen tai kierrätettyä mahdollisimman tehokkaasti. Osasta jätteitä valmistetaan tuotteita tai materiaaleja, osa hyödynnetään energiana. Suurimmat jätejakeet ovat muovi, biojäte, lasi, paperi, pahvi, puu ja metalli. Vaarallinen jäte erotellaan ja viedään satamassa erilliseen keräyspisteeseen.

Konehuoneessa syntyy öljysekoitteista jätevettä, pilssivettä, joka separoidaan ja eroteltu öljy siirretään aina maihin. Sääntöjen mukaan mereen voi päästää vettä, jonka öljypitoisuus on enintään 15 ppm, mutta useilla laivoillamme on tehokkaammat separaattorit. Pilssivettä siirretään myös maihin.

MARPOL-yleissopimus sisältää määräyksiä mustan veden, eli käymäläjäteveden, käsittelystä. Finnlinesin ropax-laivat toimittavat sekä mustan että harmaan veden maihin kunnalliseen jätevesiverkkoon. Rahtilaivoissa on lippuvaltion hallinnon hyväksymät vedenpuhdistuslaitteistot. Tavoitteena on vähitellen vähentää ja lopettaa päästämästä edes käsiteltyä jätevettä Itämereen. Osa rahtilaivoista siirtää jo käsitellyt jätevedet maihin tekniikan tämän mahdollistaessa.

Finnlines liikennöi ekologisesti herkillä merialueilla, lähinnä päästöjen valvonta-alueilla, toisin sanoen Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa, joissa polttoaineen rikkipitoisuusraja on MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti ollut 0,10 prosenttia vuodesta 2015 alkaen. Maailmanlaajuisesti rikkipitoisuusraja laski 3,5:stä 0,5 prosenttiin vuoden 2020 alussa. Finnlines on asentanut pakokaasujen pesujärjestelmiä 24 laivaan vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2024 Suomen, Ruotsin ja Tanskan hallitukset päättivät rajoittaa pesurivesien laskemista mereen aluevesillään, minkä johdosta Finnlines lisää matalarikkisen polttoaineen käyttöä laivoillaan ja käyttää suljetun kierron pesurijärjestelmää.

Painolastivettä käytetään aluksen vakavuuden ja trimmin ylläpitämiseen, mutta sen mukana saattaa kulkeutua haitallisia lajeja, jotka syrjäyttävät alkuperäislajeja ja järkyttävät herkkää ekologiaa. IMO:n painolastivesisopimuksen mukaisesti Finnlinesin kaikkiin laivoihin on asennettu käsittelylaitteistot ja painolastivesi käsitellään sääntöjen mukaisesti.

Satamien ympäristöasiat

Satama- ja ahtaustoiminnot ovat tärkeä osa konsernin tehokkuutta ja tuotantoa. Finnsteve-yhtiöt ovat jatkaneet investointeja uudenaikaiseen kalustoon ja ajoneuvoihin, jotka vievät ympäristöohjelman uudelle tasolle. Uusien vetomestarien NOx-päästöt laskevat 96 prosenttia ja hiukkaset 97 prosenttia verrattuna aiempaan Tier 1 -kalustoon. Uudet sähköautot ja minibussit ovat päästöttömiä.

Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli 1 022 431 (1 029 863 litraa vuonna 2023), vähennystä noin 1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin toiminnot.

Turvallisuus ja turvatoimet

Kaikki alukset ja alusten hoidosta vastaava maaorganisaatio on sertifioitu kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön, eli ISM-säännöstön, mukaisesti. Kaikki alukset ja satamarakenteet täyttävät myös kansainvälisen ISPS-turvasäännöstön vaatimukset.

Digitalisaatio, integrointi ja automaatio mahdollistavat ilkivaltaiset hyökkäykset laivojen ohjaus- ja hallintajärjestelmiin. Tästä syystä laivayhtiöt ovat laatineet varautumissuunnitelmia varmistaakseen laivojen turvallisen liikennöinnin.

Merenkulkuviranomaiset, luokituslaitokset ja sisäiset auditoijat tarkastavat laivoja säännöllisesti. Turvallisuus- ja ympäristöriskien varalta laivat pitävät säännöllisesti sekä omia sisäisiä hätätilanneharjoituksia että yhteisharjoituksia viranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen, poliisin ja paikallisten pelastuslaitosten, kanssa.

Satamissa ahtausyrityksillä on turvallisuusjärjestelmät, jotka sisältävät ehkäiseviä toimenpiteitä sekä tiedottamis- ja toimintaohjeita onnettomuustilanteiden varalle. Satamissa on kalustoa tulipalojen sekä öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Lainsäädäntö

IMO ohjaa turvallisuus- ja ympäristösäännöstöjä. MARPOL 73/78 -yleissopimus säätelee mm. jätteitä ja käymälävesiä sekä ilmapäästöjen ehkäisemistä. SOLAS-yleissopimus säätelee meriturvallisuutta ja se sisältää laivan rakentamiseen, hengenpelastusvarusteluun ja navigointiin liittyviä sääntöjä. Yhtiön satamatoimintoja ohjaa kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö.

Ympäristösertifiointi

ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä tarkastettiin maaorganisaatiossa ja laivoilla vuonna 2024 ja uusi sertifikaatti myönnettiin. Sertifiointi käsittää kaikkien Finnlinesin lipun alla liikennöivien laivojen hoidon ja miehityksen, ostotoiminnot, uudisrakennukset sekä lasti- ja laivatoiminnot.

Finnsteve-yhtiöillä on ISO 14 001 -standardin ja ISO 9001 -standardin mukaiset voimassaolevat sertifikaatit.

Sidosryhmät

Ympäristö- ja turvallisuusasioiden kannalta tärkeimmät sidosryhmät ovat lippu- ja satamavaltion viranomaiset, omistajat, asiakkaat, henkilöstö, satamaoperaattorit, luokituslaitos ja alihankkijat sekä satamien ja väylien lähiasukkaat.

Finnlines on edustettuna Ruotsin ja Suomen varustamoyhdistysten teknisissä komiteoissa sekä ympäristö- ja turvallisuuskomiteoissa ja yhtiö tekee yhteistyötä merenkulun oppilaitosten ja tutkimuskeskusten kanssa.

Finnlines on ollut mukana Itämeren tilannetta reaaliajassa seuraavassa Suomen ympäristökeskuksen Alg@line-hankkeessa yli 20 vuoden ajan antamalla Suomen ja Saksan välisen reitin laivoistaan tilan tutkimuskäyttöön. Finnmaid-laivalla on ollut vuodesta 2007 alkaen käytössä tutkimuslaitteistoja, jotka tuottavat jatkuvasti tietoa tutkijoille ja yleisölle.

Finnlines on mukana useiden merialan yhtiöiden kanssa kahdessa tutkimushankkeessa, jotka alkoivat vuonna 2024, Merenkulun MISSION-optimointihankkeessa ja GreenConnect-hankkeessa. Molempien hankkeiden tavoitteena on kehittää konkreettisia ratkaisuja logistiikkaketjujen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.