Toimintaympäristö

Kansainvälinen merenkulku on maailmanlaajuisesti erittäin kovan kilpailun alainen. Geopolitiikka, markkinoiden kapasiteetti, kansainväliset ympäristösäännökset ja lisääntyvä digitalisaatio vaikuttavat merenkulkuun. Kertomusvuonna edelleen jatkuva Ukrainan sota ja Lähi-idän konflikti on vaikuttanut maailmanlaajuisesti rahtimäärien kysyntään. Myös heikot suhdanteet ovat lisänneet yleistä epävarmuutta.

Suomen ulkomaankaupalle toimivat meriyhteydet ovat välttämättömät, sillä noin 95 prosenttia viennistä ja tuonnista kuljetetaan meriteitse. Suomen viennissä on keskitytty muutamiin erikoistuoteryhmiin, kuten metsäteollisuuteen, teknologiaan ja koneiden valmistukseen. Tämä tekee Suomen viennistä alttiin markkinasuhdanteiden vaihteluille ja siksi talouskasvun heikkeneminen näkyy nopeasti myös rahtivolyymeissa.

Kestävä merenkulku on ollut nouseva trendi alalla jo useita vuosia. Digitaalinen muutos on tullut vauhdilla myös perinteiseen varustamotoimialaan. Digitaaliset palvelut ja järjestelmät lisäävät tehokkuutta ja parantavat asiakaspalvelua.

Finnlines on Suomessa merkittävä toimija ja se vastaa Suomen kahdesta tärkeimmästä merisillasta (Suomi–Saksa ja Suomi–Ruotsi) sekä hoitaa vientiteollisuuden runkoverkkoa. Finnlines on myös aktiivisesti hakenut uusia liikennealueita ja avannut uusia reittejä ja yhteyksiä asiakkailleen. Finnlines on viimeisen muutaman vuoden aikana investoinut jopa puoli miljardia euroa uusiin laivoihin ja puhtaaseen teknologiaan.

Yhtiö on erittäin joustava, ja sen suuri laivasto mahdollistaa tonniston siirron sinne, missä on kysyntää. Yhtiön reittiverkosto yhdistettynä Grimaldi-konsernin maailmanlaajuiseen verkostoon varmistaa, että Finnlines pystyy toimittamaan asiakkaidensa lastit määränpäähänsä.

Markkinakehitys

Finnlinesin toiminnassa korostuu Manner-Euroopan ja erityisesti Suomen suurimman vientimaan Saksan merkitys. Kertomusvuonna Saksa kärsi vielä kansainvälisestä taantumasta, mutta ennusteiden mukaan Saksan talous lähtee kasvuun vuonna 2024. Suomen toinen suuri kauppakumppani, Ruotsi, on myös kärsinyt taantumasta.

Geopoliittinen tilanne oli edelleen epävakaa ja sekä globaali että euroalueen kysyntä oli heikkoa. Suomen viennin ja tuonnin negatiivinen kehitys vähensi Finnlinesin lastimääriä, mutta matkustajamäärien kehitys oli erittäin hyvä. Lasti-määrien laskusta huolimatta Finnlines kykeni säilyttämään markkinaosuutensa Saksan kumipyörä liikenteessä. Ruotsin liikenteessä markkinaosuus jopa kasvoi vaikka markkina on ollut haastava.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan maailman talouden kasvun ennustetaan olevan 3,1 prosenttia vuonna 2024 ja 3,2 vuonna 2025. Verrattuna vuoteen 2023 vuoden 2024 ennuste on hieman positiivisempi. Euroalueen BKT:n kasvun ennustetaan kasvavan 0,5 prosentista vuonna 2023 0,9 prosenttiin vuonna 2024 ja 1,7 prosenttiin vuonna 2025. Suomen BKT:n kasvun arvioidaan kasvavan -0,1 prosentista vuonna 2023 1,0 prosenttiin vuonna 2024.

Maailmanlaajuinen inflaatio puolittui vuoden 2022 toisen vuosineljänneksen huippulukemasta 11,6 prosentista 5,3 prosenttiin 2023 toiseen vuosineljännekseen mennessä. IMF ennustaa maailmanlaajuisen inflaation laskevan vakaasti 6,8 prosentista vuonna 2023 5,8 prosenttiin vuonna 2024 ja 4,4 prosenttiin vuonna 2025. Pohjainflaation ennustetaan laskevan hitaasti ja useimpien talousalueiden odotetaan saavuttavan tavoitetason vasta vuonna 2025. Euroalueella vuotuisen keskimääräisen inflaation odotetaan laskevan 5,6 prosentista vuonna 2023 2,8 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025. Suomessa inflaation ennustetaan laskevan vuoden 2023 4,5 prosentista 1,9 prosenttiin vuonna 2024.

Traficomin tilaston mukaan meritse konteissa, rekoissa ja perävaunuyksiköissä kuljetettu tuonti Suomeen laski 14 prosenttia ja oli 10,0 miljoonaa tonnia vuonna 2023 ja vienti laski 5 prosenttia 15,4 miljoonaan tonniin. Suomen Tilasto-keskuksen mukaan Suomen ja Ruotsin välinen kaupallinen matkustajaliikenne laski 2 prosenttia, Suomen ja Saksan välinen matkustajaliikenne kasvoi 8 prosenttia vuonna 2023.