Maailman taloustilanne näytti alkuvuodesta 2023 melko hyvältä, mutta vuoden aikana kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus heikkeni korkeiden korkojen johdosta. Lisäksi Ukrainan sota jatkui ja Lähi-idässä puhkesi toinen kriisi. Loppuvuodesta turvallisuusriski kasvoi huomattavasti Punaisellamerellä ja moni laivayhtiö, mukaan lukien Finnlines, päätti reitittää laivat ajamaan Suezin kanavan sijasta Hyväntoivonniemen ympäri, sillä merenkulkijoiden, laivojen ja rahdin turvallisuus oli etusijalla.

Merenkulku ei ole koskaan tavanomaista “business as usual”. Ala kohtaa monia haasteita, joihin sen toimijat eivät voi vaikuttaa. Olosuhteet vaihtelevat karuista sääolosuhteista poliittisiin levottomuuksiin ja ruuhkaisiin meriväyliin – lista on loputon. Finnlinesilla on kuitenkin uudenaikainen ympäristöystävällinen laivasto ja sen laivat ovat liikennealueiden parhaat.

Tavoitteena nollapäästöt

Koko merenkulkuala on hyväksynyt kaikkialla nollastrategian ja siksi sääntöjen tulisi olla maailmanlaajuisia, eikä paikallisia, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä, jonka piirissä merenkulku on ollut vuoden 2024 alusta alkaen. EU:n tulisi panostaa käytännöllisiin ratkaisuihin, innovaatioihin ja rahoitusjärjestelmiin sen sijaan, että tietyllä alueella on muita tiukemmat säännöstöt. Tosiasia on, että tavaroiden kuljetus on maailmanlaajuista liiketoimintaa ja maailma tarvitsee merenkulkua ilmastotavoitteiden savuttamiseksi.

Koko Grimaldi-konserni on tehnyt mittavia investointeja uusiin laivoihin ja investoinnit jatkuvat.

Merenkulku on mullistavassa taitekohdassa, kun siirrytään vähä- tai nollapäästöisiin polttoaineisiin, mutta uusilla polttoaineilla saattaa olla tuntemattomia ominaisuuksia ja niihin voi liittyä terveys- ja turvallisuusriskejä. Tällä hetkellä olemme vakuuttuneita, että moni laivanomistaja siirtyy käyttämään ammoniakkia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Grimaldi-konserni on itse asiassa jo tilannut kaikkiaan 20 alusta, jotka voivat käyttää ammoniakkia polttoaineena. Metanoli, akut, aurinkoenergia, biopolttoaineet ja näiden yhdistelmät ovat myös todennäköisiä tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Viime vuonna IMO pääsi yksimielisyyteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysstrategiasta, jonka kunnianhimoisena päämääränä on saavuttaa nollapäästöt vuoden 2050 tienoilla tai siihen mennessä.

Viimeisimpänä vaiheena voidaan pitää jäsenmaiden yhteisymmärryspöytäkirjaa koskien tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030, 2040 ja 2050 mennessä. Enää ei tulisi tuhlata aikaa, vaan jäsenmaiden tulee kiireellisesti sopia prosessista, jolla tavoite voidaan saavuttaa ja toteuttaa. Viime vuosien ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt on tosiasia meille kaikille. Jos emme toimi nyt, maailman hiilidioksidipäästöt vain pahenevat.

Meidän ei tule suunnitella ainoastaan vihreää siirtymää, vaan myös merenkulkijoiden kohtaamia muutoksia, sillä uudet polttoaineet tuovat haasteita. Merenkulkijat joutuvat omaksumaan uusia työtapoja, kun alukset on suunniteltu eri tavalla kuin tavanomaiset alukset. Digitalisaation ja muiden teknisten innovaatioiden parissa työskentelyyn voidaan myös tarvita lisäkoulutusta.

Inhimillistä ja taloudellista pääomaa

Laivanvarustajien, merenkulkuoppilaitosten, kone- ja muiden laitevalmistajien, eli koko tuotantoketjun yhteistyö, määrätietoisuus ja sitoutuminen on elintärkeää matkalla kohti hiilineutraaliutta. Uusi puhtaampi teknologia on riippuvainen lahjakkaista insinööreistä ja muista ammattilaisista, jotka pystyvät ratkaisemaan päästövähennys- ja tehokkuusvaatimukset.

Lisäksi tarvitaan valtavasti pääomaa ja rahoitusta, jotta voidaan rahoittaa uusien polttoaineiden tuotantolaitokset, jakeluinfrastruktuuri useisiin satamiin, puhumattakaan uusien laivojen uuden konetekniikan rahoituksesta. Uusien polttoaineiden, varsinkin vedyn, tuotanto vaatii enemmän rahoitusta, koska vihreän energian ja uuden sähköntuotantokapasiteetin lisääminen on erittäin energiaintensiivistä. Toisin sanoen samalla, kun säännökset vaativat merenkulun CO2-päästöjen vähentämistä, syntyy myös investointien rahoituskysyntää, ennen kuin saadaan ympäristöystävälliset koneet, polttoaineet ja jakeluinfrastruktuuri moniin kohteisiin ja satamiin.

500 miljoonaa euroa vihreään teknologiaan

Jo vuonna 2022 Finnlines otti vastaan kolme ekologista roro-laivaa, joissa on suuritehoiset akkuyksiköt ja muuta CO2-päästöjä vähentävää tekniikkaa. Ensimmäinen Superstar-luokan hybridiropax-alus luovutettiin Kiinassa heinäkuussa 2023. Finnsirius on Finnlinesin laivaston suurin, uudenaikaisin ja ympäristöystävällisin ropax-alus ja se aloitti syyskuussa liikenteen manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, yhdellä Suomen tärkeimmistä merisilloista. Sisaralus Finncanopus tuli samalle reitille helmikuussa 2024. Kummassakin laivassa on asiakkaiden rahdille lähes 24 prosenttia enemmän tilaa ja 1 100 matkustajapaikkaa.

Finnlines on valmis vihreän logistiikan siirtymään ja samalla, kun pyrimme toimimaan entistä kustannustehokkaammin ja optimoimaan laivastomme käyttöä, olen vakuuttunut, että yhtiö onnistuu tässä siirtymässä. Teemme kovasti töitä mahdollistaaksemme asiakkaiden kasvun ja haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme ja muita sidosryhmiä luottamuksestanne ja lojaalisuudestanne, kun olette tukeneet Finnlinesia palvelujen kehittämisessä ja vihreän kasvun tiellä. Haluan myös kiittää kaikkia Finnlinesin työntekijöitä maissa ja merellä ponnistuksistanne ja kovasta työstänne. Vuonna 2024 on tartuttava uusiin haasteisiin, mutta kyvykkäät ammattilaisemme pystyvät siihen.

Emanuele Grimaldi, Hallituksen puheenjohtaja