Sinisellä laivalla Keltaisellamerellä – kertomus uuden Finnsiriuksen koeajosta

Keltaisellamerellä nähtiin tunnistamaton F-kirjaimella varustettu kelluva esine, kun Finnsirius päästettiin ensi kertaa laiturista irti, kahva pohjassa!

Merikoeajon aikana uusi alus pääsee tositoimiin, kun sitä koetellaan aidossa ympäristössä merellä. Alus liikkuu omin moottorein, ja merellä viedään läpi kattava testiohjelma. Finnsiriuksen kohdalla merikoeajo kesti yhdeksän päivää, minä aikana sen koneet, laitteet ja järjestelmät testattiin pääkoneista pizzauuniin.

Kahvat taakse, ja täysille!

Merikoeajon aikana näyttävimpiä ja vauhdikkaimpia kokeita olivat Finnsiriuksen äärimmäisiin manöövereihin kuuluvat testit. Kuvittele, miltä tuntui olla kyydissä, kun 235-metrinen teräsjärkäle pysähtyi 20 solmun nopeudesta äkkijarrutuksella. Kapteeni Johnny Forss asetti pääkoneiden kahvat taakse, eli aluksen koneistolta pyydettiin päinvastainen voima, jolla sitä hetki sitten oli kuljetettu matkanopeutta eteenpäin. Aluksen massa liu’utti sitä eteenpäin, mutta vauhtia hidastettiin kääntämällä molempien potkureiden lapakulmat pakittamaan, ja vauhti hidastui vääjäämättä. Manööveriä kutsutaan crash stop -pysähdykseksi. Äkkipysähdyksestä mitattiin Finnsiriuksen kulkema matka, jota kansankielellä voisi nimittää jarrutusmatkaksi.

Merikoeajon aikana crash stop oli yksi hurjimmista Finnsiriuksen suorituskykyyn liittyvistä kokeista. Tällaista äkkipysähdystä ei ole tarkoitus koskaan tehdä liikennöinnin aikana, koska jarrutus voisi aiheuttaa epämukavuutta ja vaaratilanteita matkustajille ja lastille. Crash stopin kaltainen testi onkin omiaan suorittaa merikoeajon aikana, jolloin miehistö voi varautua liikkeen aiheuttamiin vaikutuksiin, ja toisaalta aluksen suorituskyky on tärkeää tietää.

Muita rajun tuntuisia liikkeitä Finnsirius koki kääntöympyräkokeessa, siksak-manööverissa ja evävakaintestissä. Kaikki kokeet sujuivat kuitenkin hyvin, ja tulokset vastasivat odotuksia.

Crash stop, eli äkkipysäytys, aiheutti mereen näkyvää vaaleaa kuohuntaa, mikä oli odotettavissa, kun 235-metrinen Superstar-Finnsirius laittoi potkurit kahdenkymmenen solmun vauhdista pakittamaan. Crash stop on nopein keino hallitusti pysäyttää laiva, mutta liikettä ei tehdä reittiliikenteessä. Reilu kahdenkymmenen solmun vauhti vastaa noin 40 km/h nopeutta.

Kapteeni Johnny Forss valvoi Finnsiriuksen crash stop -kokeen ja muut päällikön asiantuntemusta edellyttävät komentosillan testit. Forss on työskennellyt Finnlinesilla yksitoista vuotta. Aikaisemmin Forss valvoi Kiinassa Finneco 2 -ro-ro-rahtilaivan rakennustöitä, minkä jälkeen hän ajoi aluksen Suomeen.

Värinätön laiva ja värisevät askelmittarit

Merikoeajon aikana värinöiden ja melun mittaamiseen paneudutaan huolella, koska laivoissa on niin paljon suurilla kierrosnopeudella pyöriviä kohteita, kuten potkurien ja generaattorien akselit. Luonnollisesti myös pääkoneiden käynti itsessään aiheuttaa ääntä ja runkoa pitkin kantautuvia värinöitä. Mitä kovemmalla rasituksella laivan koneita pyöritetään, sitä enemmän kokonaisuus värisee. Laivanrakennuksessa tavoitellaan mahdollisimman vähän värisevää ja ääntelevää alusta. Matkustusmukavuuden ja lastin liikkumattomuuden lisäksi värinättömyys säästää koneita ja laitteita. Runsaasti heiluva, koliseva ja värisevä koje tai laite yleensä kuluttaa itsensä nopeammin loppuun.

Kaiken kaikkiaan Finnsiriuksesta on tulossa todella hiljainen ja vähän värisevä laiva. Luvassa on pehmeitä kyytejä Naantalin ja Kapellskärin välillä!

Testipäivien aikana värinää kyllä koettiin – testaajien askelmittareissa. Moni kellotti päivittäin parikymmentätuhatta askelta, koska erilaisia testejä suoritettiin ympäri laivaa.

Päivien aikana muun muassa määritettiin tutkan katvealueet, ja miten ankkurointi sujuu merellä. Kaikki keittiölaitteet käynnistettiin, ja kaikki jo asennetut valaisimet laitettiin päälle. Tällä testattiin sähköjärjestelmän kuormitusta todellisuutta vastaavassa tilanteessa, kun laiva aikanaan on täynnä matkustajia. Savukaasujen puhdistusjärjestelmä testattiin eri kuormitustasoilla, samoin ilmavoitelujärjestelmä. Polttoaineen kulutus mitattiin, ja tarkistettiin, vastasiko se telakalta tilattua kulutusta ottaen huomioon laivan kokonaisuutena, ja mille matkanopeudelle se Naantali–Kapellskär-välille on suunniteltu.

Konehuone — Bill Lindblad (vasemmalla) ja konepäällikkö Jari Simpura Finnsiriuksen konehuoneessa yhden neljästä pääkoneen paikallisen ohjauspaneelin ääressä. Kukin Wärtsilä 6L46F -mallinen pääkone kykenee kehittämään 7200 kilowatin tehon. Modernit pääkoneet pitävät kyllä ääntä, mutta eivät aiheuta Finnsiriukselle epäedullisia värinöitä.

Rina Soundbook Finnsirius — Tällaisia käppyröitä syntyi merikoeajon aikana sivukaupalla. Tässä esimerkiksi kuvataan äänenpaineita eri taajuusalueilla mitattuna kannelta 11, kun Finnsirius ajoi merellä potkuriakselien pyöriessä 130 kierrosta minuutissa. Värinät ja melu mitattiin usealla eri kuormituksella.

Turvallisuus testattu

Merikoeajon ohjelmaan kuului myös Finnsiriuksen kaikkien turvalaitteiden testaus. Testimielessä vesille laskettiin viiden solmun vauhdissa fast rescue boat, eli nopea valmiusvene. Pelastusveneen laskeminen liikkuvasta laivasta saattaa kuulostaa helpolta, mutta on kuitenkin erikoistaitoja vaativa operaatio. Pelastusveneiden testaus on toki liikennöinnin aikanakin säännöllistä.

Muiden turvallisuustestien joukossa black out -testi oli yksi jännittävimmistä. Testissä katkaistiin sähköntuotanto, ja todettiin, kuinka varajärjestelmä palautti sähköt ensin pakollisille järjestelmille, eli niin sanotuille hätäkuluttajille, kunnes sähköt palautuivat kaikkialle laivaan.

Neljän tunnin miehittämätön konehuone -testissä (unmanned engine room operation test) simuloitiin tilanne, ettei konehuoneessa ole ylläpitävää huoltomiehistöä, ja koneiston täytyi toimia neljän tunnin ajan ilman vikoja ja hälytyksiä. Testi sujui Finnsiriuksen kohdalla hyvin.

Myös aluksen kaikissa tiloissa kuuluva yleishälytys, eli general alarm, testattiin.

Bill Lindblad (vasemmalla), puosu Kaido Rikolas ja konepäällikkö Jari Simpura valmistelivat nopean valmiusveneen käyttöönottoa.

Finnsiriuksen pelastusveneet lasketaan vesille taavettien avulla. Kuvassa nopea valmiusvene laskettiin viiden solmun vauhdissa.

Parakkikylä autokannella

Finnsiriuksen merikoeajon aikana hotellipuolen viimeistelytöitä jatkettiin. Mukaan telakalta lähti kolmesataa työntekijää, jotka majoittuivat autokannelle, parakkikylään. Merikoeajon aikana muun muassa viimeisteltiin lattioita, baaritiskejä ja saunoja sekä asennettiin sadoittain erilaisia valaisimia.

Merikoejaon aikana Finnsiriuksen keittiölaitteet testattiin, mutta niitä ei käytetty ruuanvalmistukseen, vaan muonahuolto hoidettiin konttikeittiöstä käsin.

Parakkikylä ja tilapäinen ruokala seitsemännellä kannella.

Janoiset testaajat – kahvi loppui kolmessa päivässä

Yksityiskohtana merikoeajon tiimellyksestä mainittakoon, että kahvia jouduttiin täydentämään Finnsiriukselle jo kolmen testipäivän jälkeen. Mustan juoman menekki yllätti kiinalaisen catering-osaston. Teetä jäi merikoeajon jälkeen yli reilusti. Kahvin kulutus on eurooppalaisittain – ja varsinkin suomalaisittain, ihan eri tasolla, mitä Kiinassa on tavallisesti totuttu.

Kesken merikoeajon huoltoalus toi Finnsiriukselle kahvia ja muita tarvikkeita.

Salaperäisen aluksen reittivalinta pisti kellot sekaisin

Joka toukokuussa tarkkaan katsoi esimerkiksi Marinetraffic-palvelua, saattoi ihmetellä Zhaoshang276-aluksen jänniä liikkeitä Keltaisellamerellä, Shandongin niemimaan edustalla. Koska Finnsiriusta ei ole vielä virallisesti rekisteröity, liikkui se vesillä salanimellä. Numero 276 viittaa Finnsiriuksen uudisrakennusnumeroon, josta kerroimme myös aikaisemmassa blogipostauksessa.

Testiajelun reitti aiheutti kännyköiden kanssa päänvaivaa, mikä ei toki ollut vakavaa, mutta Korean niemimaan läheisyys sai matkapuhelimet useaan otteeseen vaihtamaan tukiasemaa eteläkorealaiseen, minkä vuoksi myös kännykän automaattisesti asettama kellonaika vaihtui. Weihain ja Korean niemimaan välillä on tunnin aikaero.

Havainnekuvasta H-hetkeen – kuin kaksi marjaa

Koska Finnsiriuksen merikoeajo on nyt takana, ja testit on läpäisty kunnialla, on Finnsirius viimeistelyjä vaille valmis aloittamaan kotimatkansa Suomeen, Johnny Forssin kipparoimana. Vaikka päällepäin ei uskoisi, on työtä edessä vielä muutamaksi viikoksi. Weihain-telakka jätetään heinäkuussa, kunhan kaikki hotellipuolen asennukset on tehty. Esimerkiksi ravintoloiden istuinten, hyttien hanojen, sänkyjen, wc-istuinten, lattioiden ja verhojen asennukset ja tarkastukset vievät aikaa. Kaiken täytyy vastata sitä laatua, joka mock-upin avulla käydyissä keskusteluissa on telakan kanssa sovittu.

Telakalta Finnsirius lähtee matkalle käytännössä valmiina laivana. Suomessa jää tehtäväksi esimerkiksi duty free -kaupan tuotteiden hyllytys ja maasähkön käyttöönotto, eli loppusilaukset, joita ei telakalla voi tai kannata tehdä.